hyvä fiilis

Pitkästä aikaa laitoin urheiluvaatteet päälle ja lähdin juoksemaan. En ottanu ees kännykkää mukaan ihan vaan sen takia, että en jaksanu välittää ajasta. Juoksin. Välillä oli vaikee nähä eteenpäin, koska lumihiutaleet oli niin isoja ja niitä tuli niin tiheesti taivaalta alas. Puiden oksilla kimalteli jääkiteitä. Jääkiteiden päällä oli kaunis ja ohut kerros puhtaan valkoista lunta. Tie oli valkoinen. Joka paikka näytti vaan niin kauniilta.

Juostessa mä ajattelin asioita. Sitä, että miten mukava oli oikeesti pitkästä aikaa taas juosta. Sitä, että mä kiinnitin enemmän luontoon ja sen kauneuteen huomiota, ku kävellessä. Mun ei ollu vaikee pitää hengittämisessä rytmiä, vaikka se on ennen tuottanu joskus vaikeuksia. Mun jalat kanto eteenpäin, eikä tuntunu, ku ihan lopussa pikkusen raskaalta juosta. 

Kävin hautausmaalla. Pikkuveljen haudalla. En muista ees millon oon viimeksi käyny. Lenkki teki hyvää. Hautausmaalla käynti teki hyvää. Tajusin, miten onnellinen saan olla elämästä. Siitä, että mulla on vielä aikaa tehä kaikkia asioita. Tajusin, miten tärkeitä kaikki mun läheiset ihmiset on.

Kannattaa lenkkeillä, se oikeesti piristää. Jos ei tykkää mennä lujaa, ni menee rauhassa :)